Agora Center

Joustava eli eheytetty koulupäivä

Joustavan koulupäivän käsite nostettiin esiin Helsingin Sanomissa 12.8.2013 kirjoituksessa "Harrastukset halutaan osaksi koulupäivää". Kirjoituksessa todetaan, että joustavan koulupäivän mallia kokeillaan nyt 11 kunnassa 40 koulussa. Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan malli on "vakavassa pohdinnassa", kun opetussuunitelman perusteita uudistetaan ensi vuonna.

Kirjoituksessa kuvattu joustavan koulupäivän malli, jossa harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa, vastaa eheytettyä koulupäivää, joka oli osa 2000-luvulla toteuttua MUKAVA-hanketta. Professori Lea Pulkkinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolle alla olevan kirjoituksen, joka julkaistiin 15.8.2013.

Joustavasta koulupäivästä hyötyvät kaikki

HS:n (12.8.2013) artikkelissa ehdotetaan joustavaa koulupäivän rakennetta. Vuosina 2002-2005 joustavaa koulupäivää kokeiltiin nimellä eheytetty koulupäivä sekä ala- että yläluokilla seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin johdollani Jyväskylän yliopistossa Sitran rahoittamana, ja sen suojelijoina olivat eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Useat kansanedustajat, erityisesti Kyösti Karjula, osallistuivat hankkeen tukemiseen.

Kolmivuotinen joustavan koulupäivän kokeilu tuotti myönteisiä tuloksia. Toteutusta, kustannuksia ja saatuja kokemuksia olen selostetanut teoksessa Eheytetty koulupäivä (Edita, 2005). Koulupäivän rakenteen lähtökohtana oli harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhojen nivominen yhteen koulupäivän kanssa ja tarjoaminen niitä haluaville oppilaille. Keskipäivällä oli tauko, siesta, rauhallista ruokailua ja palautumista varten. Oppitunnit pyrittiin aloittamaan klo 9.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältöä rikastettiin harrastuksilla oppilaiden ja vanhempien toiveiden mukaisesti. Oppituntien ulkopuolisesta toiminnasta vastasivat kouluohjaajat ja alueella toimivat yhteistyökumppanit. Opettajat ohjasivat halutessaan harrastekerhoja eri korvauksesta.

Miltei kaikki opettajat (89 %) arvioivat, että oppilaiden viihtyminen parani hankkeen ansiosta. Lisäksi opettajat havaitsivat paranemista omassa viihtymisessään sekä kodin ja koulun yhteistyössä ja vähenemistä koulukiusaamisessa. Opettajien oma viihtyminen oli yhteydessä siihen, että he kokivat kouluohjaajien jakavan heidän kanssaan työtä oppilaiden parissa.

Alakoululaisten vanhemmista suurin osa suhtautui joustavaan koulupäivään hyvin myönteisesti. He olivat kiitollisia siitä, että olivat päässeet mukaan kokeiluun, ja korostivat sitä, että joustava koulupäivä tuo turvaa lapselle, vähentää vanhempien huolta yksin olevista lapsista, tekee kodin ja koulun yhteistyön luontevaksi ja innostaa sekä lapsia että vanhempia. Lisäksi vanhemmat antoivat kiitosta siitä, että harrastusmahdollisuudet iltapäivällä rauhoittivat iltoja perhe-elämälle. Monet olivat huolissaan kokeilun päättymisestä ja toivoivat pysyviä muutoksia kouluun.

Kansainvälisesti julkaistut tutkimustuloksemme osoittavat, että joustavaan koulupäivään 2-3 vuotta osallistuneiden oppilaiden ahdistuneisuus oli merkitsevästi vähäisempää kuin vertailuryhmässä. Musiikkiin ja kuvataiteisiin sekä kädentaitoihin liittyviin kerhoihin 2-3 vuoden ajan osallistuneilla oli olennaisesti paremmat työskentelytaidot, kuten keskittymiskyky, koulumenestys ja sosiaaliset taidot. Lukuaineisiin liittyvät harrastukset kannustivat koulumenestystä. Yhdeksännellä luokalla harrastusaktiivisuus oli yhteydessä vähäisempään tupakointiin ja vahvempaan peruskoulun jälkeisiin opintoihin suuntautumiseen, mikä vastaa muissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Joustava koulupäivä on merkittävä ja toteuttamiskelpoinen mahdollisuus ennalta ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä.

Lea Pulkkinen
Psykologian professori emerita, Jyväskylä

Julkaisuja

Seuraavista julkaisuista saa lisätietoa joustavan (eheytetyn) koulupäivän mallista ja sen vaikutuksista:

Pulkkinen, L. (2012). The integrated school day: Improving the educational offering of schools in Finland. In C. Clouder, B. Heys, M. Matthes, & P. Sullivan (Eds.), Improving the quality of childhood in Europe 2012 (pp. 40-67). Brighton, UK: ECSWE. http://www.ecswe.com/publication-qoc-europe-2012.php

Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167-182.

Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Tolvanen, A. (2010). A school-based intervention program as a context for promoting socioemotional development in children. European Journal of Psychology of Education, 25, 381-398.

Pulkkinen, L. (2011). Eheytetty koulupäivä - lapsilähtöinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Paalasmaa (toim.), Lapsesta käsin: Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja (s. 313-327). Jyväskylä: PS-kustannus.

Metsäpelto, R- L. & Pulkkinen, L. (2011) "Aika kuluu nopeasti ja on ollut hauskaa": Kerho- ja harrastustoiminta koulussa. Teoksessa K. Pohjola (toim.) Uusi koulu: Oppiminen mediakulttuurin aikakaudella. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Pulkkinen, L. & Launonen, L. (2005). Eheytetty koulupäivä. Lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Helsinki: Edita.

Pulkkinen, L., & Pirttimaa, R. (2005). Der integrierte Schultag in Finnland. In H-U. Otto & T. Coelen (Eds.). Ganztägige Bildungssysteme. Innovation durch Vergleich (pp. 81-90). Münster: Waxmann ja uudelleen: Pulkkinen, L. & Pirttimaa, R. (2008). Der "integrierte Schultag" in Finnland. Teoksessa D. Bosse, I. Mammes & C. Nerowski (toim.). Ganztagsshule: Perspektiven aus Wissenschaft und Praxis (ss. 126-139). Bamberg, De: University of Bamberg Press.

Launonen, L., & Pulkkinen, L. (toim.) (2004). Koulu kasvuyhteisönä: Kohti uutta toimintakulttuuria. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pulkkinen, L., Pohjola, K., Kotamäki, N. & Launonen, L. (2006). Kunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan ensiaskeleet. (Rep. No. 16). University of Jyväskylä, Finland: Family Research Centre.