Agora Center

Projektit

[TULOSTETTAVA SIVU]

Suomalaiset lapset ja nuoret ovat saavuttaneet hyviä oppimistuloksia kansainvälisissä vertailuissa. Sen sijaan oppilaiden sosiaalinen kehitys ja hyvinvointi on pitkään ollut yhteiskunnallisen huolen aiheena. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, ja sen vuoksi koululla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa heidän kehitykseensä.

Valtakunnallinen kokeilu- ja tutkimushanke Mukava (2002 - 2005) pyrki kehittämään toimintamalleja oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemiseksi ja koulun sosiaalisen pääoman lisäämiseksi. Hankkeessa oli seitsemän osaprojektia, joiden toiminta kohdistui oppilaaseen, koulun oppimisympäristöön ja koulun verkottumiseen lähiympäristön kanssa. Eri osaprojektien kokeilu- ja tutkimustoiminnan kautta hankkeessa haettiin lähtökohtia koulun toimintakulttuurin uudistamiselle. Seuraava kuvio jäsentää Mukava-hankkeen toiminnallista kokonaisuutta:

Mukava-hankkeen osaprojektit

Kuvio 1. Mukava-hankkeen osaprojektit

Hankkeessa sovellettiin myös tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia oppilaan kehityksen tukemiseen sekä viestinnän tehostamiseen kodin ja koulun välillä. Näitä sovelluksia on kuvattu tarkemmin eri osaprojektien yhteydessä.

Mukava-hankkeen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopistossa Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippuyksikön johtaja professori Lea Pulkkinen. Hankkeen yhteiskunnalliset ja tieteelliset lähtökohdat on kuvattu hänen kirjoittamassaan kirjassa Mukavaa yhdessä - sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys (PS-kustannus, 2002). Kirjassa esitellään myös hankkeen osaprojektit.

Mukava-hankkeen seitsemässä osaprojektissa oli mukana:

  • neljä kuntaa: Jyväskylä, Kuopio, Sipoo ja Sievi
  • seitsemän perusopetuksen koulua, joissa oli yhteensä noin 2150 oppilasta ja 170 opettajaa
  • seitsemän rehtoria ja yhdysopettajaa, jotka vastasivat toiminnan koordinoinnista omissa kouluissaan
  • neljä esikouluryhmää ja niiden opettajat
  • Jyväskylän yliopistossa toimiva pääkoordinaattori sekä hänen lisäkseen muuta koordinaatio- ja tutkimushenkilöstöä
  • Jyväskylän yliopiston tieteellisiä asiantuntijoita, jotka osallistuivat osaprojektien toiminnan konsultointiin

Mukava-hankkeella oli hallitus, johon kuului kansanedustajia sekä edustajia valtion opetushallinnosta, hankkeen alkuvaihetta rahoittaneista yrityksistä, Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Vanhempainliitosta, Opetusalan ammattijärjestöstä, Kirkkohallituksesta, Sitrasta ja kokeilukoulujen kunnista. Hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet opetusministerit Maija Rask ja Tuula Haatainen sekä opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos. Hankkeen suojelijoina ovat olleet eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Hankkeen kehittelyyn tarvittava aloite tuli vuoden 2001 syksyllä eduskunnan piiristä kansanedustaja Kyösti Karjulalta, joka toimi hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana. Myös kansanedustajat Pertti Hemmilä, Kalevi Olin ja Marja-Liisa Tykkyläinen ovat tukeneet hanketta johtoryhmässä ja hallituksessa.

Mukava-hankkeeseen on kohdistunut runsaasti yhteiskunnallista mielenkiintoa, ja sen esiin nostamat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Yhtenä merkittävänä hankkeen toimintakauteen ajoittuvana innovaationa oli koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lakiuudistus (voimaan 1.8.2004 alkaen), jonka paikallisessa toteuttamisessa Mukava-hankkeen kokeilukoulut ovat olleet edelläkävijöitä. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös Opetusministeriön kouluhyvinvointityöryhmän muistiossa (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:27), jonka kautta hankkeen tulokset ovat vaikuttamassa valtakunnallisesti koulujen kehittämiseen. Kokeilussa toimittiin ns. open source -periaatteella, ja siinä saadut kokemukset ja tulokset ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Mukava-hankkeen osaprojektien toiminnasta ja kokemuksista on kerrottu kirjassa Koulu kasvuyhteisönä - kohti uutta toimintakulttuuria. Syksyllä 2005 julkaistiin Sitran rahoittaman osaprojektin loppuraportti nimellä Eheytetty koulupäivä - lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Mukava-hankkeen toimintaan ja tuloksiin voi perehtyä näiden nettiartikkeleiden lisäksi tarkemmin seuraavien julkaisujen kautta:

Lea Pulkkinen (2002) Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.

Leevi Launonen & Lea Pulkkinen (toim.) (2004) Koulu kasvuyhteisönä - kohti uutta toimintakulttuuria. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lea Pulkkinen & Leevi Launonen (2005) Eheytetty koulupäivä. Lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Helsinki: Edita.

Mukava-hankkeeseen ja sen osaprojekteihin liittyviä kehitysideoita toteutetaan eri muodoissaan kouluissa. Osa niistä toteutuu myös käynnistyneissä jatkoprojekteissa. Osaprojektien kuvauksia voit tarkastella alla olevien ja sivun vasemmassa reunassa sijaitsevien linkkien kautta.

Lapsen sosioemotionaalisen kehityksen tukeminen esiopetuksesta peruskouluun

  1. Esiopetus
  2. Terveystieto

Koulun ja opettajien luoma oppimisympäristö

  1. Eheytetty koulupäivä
  2. Opettajankoulutus

Koulun suhteen ympäröivään yhteiskuntaan

  1. Työelämään tutustuminen
  2. Vapaaehtoistoiminta
  3. Kodin ja koulun yhteistyö ja Kivahko-viestintäsovellus